Blenjoy - iloiset cavalierit

Eräänlainen extreme-reissu tuli koettua viikonloppuna, kun menimme Helmin kanssa järjestetylle näyttelymatkalle Tromssaan. Bussi lähti yhdentoista aikaan illalla Pellosta kohti Tromssaa ja yö nukuttiin - miten nukuttiin - bussissa. Aamulla sitten suhteellisen "freeseinä" jalkauduimme näyttelypaikalle. Halli oli alkuun melkoisen kylmä, kun ovia oli auki lähellä pari kappaletta, joten olimme ristivedossa. Onneksi päivän mittaan lämpeni, koska välillä ei voinut mennä bussiinkaan lämmittelemään - kuski kurvasi paikalta muualle päiväksi nukkumaan.

Tuliaisia ei tällä kertaa saatu, mutta oli mielenkiintoista olla ensimmäistä kertaa näyttelyssä Norjan puolella. Sunnuntaina matka jatkui illalla takaisin kohti Pelloa, jossa oltiin sitten yöllä puoli neljän aikoihin. Hohhoijaa ;-). Onneksi oli maanantai vapaata, sain nukkua pitkälle aamupäivään ennen kuin lähdin takaisin kohti kotia. Vastaisuuden varalle vinkki: kannattaa ottaa lämmintä vaatetta myös halliin. Jakkarareppu oli hyvä myös bussissa, kun sen pisti käytävälle, niin sai jalat oikaistua ja oli suht hyvä asento sitten (yrittää) nukkua.

Sillä välin Elmo ja Marjut starttasivat ensimmäistä kertaa viralliset agikisat. Viime vkolla kaksikko kävi möllikisoissa pariin otteeseen kokeilemassa kisaamista ja saamassa vähän tuntumaa. Videopätkältä näkyi sen verran, että tekemistä näyttäisi olevan pujottelussa, kun eivät ole sitä kovin paljon ehtineet harjoitella. Elmo on kuitenkin uskomattoman kiltti ja reipas agilityssä, voisin itsekin napata sellaisen kaverin, kun rubyherra Onni järjestää minulle sydämentykytyksiä tuolla puolella...

Ja Vimpula on harjoitellut jäljestämistä. Makkarajäljellä aloitti ja eilen jo neiti meni vauhdikkaasti kävelyjälkeä pitkin. Onpa hauskaa! Aitoja koiria ovat nämä pienet spanielitkin =). Me kokeilimme sitten Onnin kanssa makkarajälkeä ja tarkasti herra käytti nenää, vauhtia ei vielä ollut ja välillä piti katsoa mammaa silmiin, että varmastiko täältä nyt jotain löytyy. Pienen jäljen sitten meni Onnikin ihan hienosti. Taidan kokeilla jäljestämistä tytöillekin, kun tämä Suomen talvi on nykyään niin ankara, että varmaan pitkälle joulukuuta voi tätäkin puolta harrastaa.