Blenjoy - iloiset cavalierit

Tämä viikonloppu on sujunut kisatessa. Kävimme eilen Onnin kanssa juoksemassa kaksi rataa ja tänään yhden. Kisat tuomaroi englantilainen Lee Gibson, jonka eiliset radat olivat hivenen perusykkösiä kiemuraisempia mutta tänään rata oli vähän suoraviivaisempaa ja tyypillisempää ykkösrataa.

Perjantaina oli hyvät treenit ja sain vielä viime hetken ohjeet Onnin viime aikojen ongelmaan nro1 eli lähdöstä karkaamiseen. Onnihan on sellainen adhd-poika, että pää liikkuu koko ajan ja se huomaa kaiken mahdollisen, joten saan höpöttää ja pitää meteliä koko ajan että se ei ehdi keksiä muuta. Plan A oli lähteä nopeasti liikkeelle sille koko ajan puhellen.

Hra Onni oli kuitenkin ehtimässä tehdä tepposet ja peppu nousi ylös - suuntakin oli ihan väärä - mutta niin lähdimme liikkeelle ja se pysyi hienosti matkassa ja teki 0-radan! Ihanneaika oli 50 sekuntia ja Onnin suoritusaika 44,06 joten reipas 0-tulos 2,5 vuoden tahkoamisen jälkeen. Fiilis oli tosi mahtava :). Tällä radalla sijoituimme toiseksi. Toista rataa varten oli vähän liian hyvä olo itselle ja piti muistutella, että kisa on vielä edessä.

Onni hyppää kohti nollaa! Katse on jo kohti seuraavaa estettä, pujottelua. (JKuva Juha Lehtikangas)

Tällä kertaa pystyi mainiosti ottamaan lentävän lähdön mutta menimme vähän hitaammin, koska tiukkojen kaarrosten sijaan Onni teki löysät käännökset ehkäpä juuri sen vuoksi, että minä olin vähän myöhässä. Kuitenkin rata eteni mukavasti kunnes loppupuolella minä otin meille vitosen. Edessä oli tiukka käännös, jota aloin ennakoida liian aikaisin, joten hypylle tuli kielto. Ihanneaika oli 56 sekuntia ja suoritusaika 54,70, joten eka radalta jääneen liian hyvän fiilarin jälkeen kuitenkin kelpo rata ja olimme tällä tuloksella neljänsiä.

Tänään heräsimme sitten vesisateeseen. Ja tuli vähän kiirus lähteä kisapaikalle, mutta ehdin kuitenkin lämmitellä ja ottaa muutamia hyppyjä ja pujotteluja ennen omaa rataa. Onni lähti tosi reippaasti liikkeelle ja rata oli omalla mukavuusalueella ohjaamisen suhteen. Ihanneaika oli 50 sekuntia ja Onni porhalsi ajan 41,19 ja tulos 0-voitto, serti ja nousu kakkosiin! Pikkumies teki tosi hienon ja vauhdikkaan radan, joten olen hurjan tyytyväinen :)

Välillä on ollut monia mutkia matkassa, keinunkin saimme opetella alusta lähtien kolme kertaa, yksi vuosi meni hukkaan pujottelun suhteen käytännössä kokonaan, puolitoista vuotta sitten Onni poti selkää ja sitten on ollut pentutaukoja harkkojen suhteen. Yksi kevät oli tuskaa, kun Onni karkaili treeneissä nuuskimaan rataa ja teki ihan mitä itse huvitti. Hanskat on meinannut tipahtaa käsistä monta kertaa, mutta koska minusta Onnissa oikeasti on potentiaalia, niin olen jatkanut treenaamista.

Ja tietysti minulla on ollut, ja on toki edelleen, kovasti oppimista ohjaamisesta. Tällaisena päivänä kuitenkin tuntuu, että kaikki vaiva on palkittu :). Kuvan Onskusta radalla lisään, kunhan sellaisen saan. Tässä kuitenkin serti-poseeraus :)