Cavaliertreffit ja agilityn tuskaa
Torstaina saatiin kasaan kahdeksan cavalieria ja suunnattiin Auramajalle metsäilemään. Mukana olivat Vinhallanin pennut, kolme kipaletta, lisäksi omat lieroni sekä Eve ja Amor. Kahdeksan cavalieria nautti vajaan parin tunnin lenkistä täysin rinnoin. Ne juoksivat, leikkivät ja sotkivat itsensä ihanasti. Mahtava katsella laumaa, jossa koko porukka tulee toimeen keskenään eikä tarvitse pelätä mitään konflikteja.
Eikä viidessäkään lierossa mitään vikaa ole - se on meidän vakiokokoonpano - mutta kyllä kahdeksan sentään on vielä ihanampaa. Siinä lepäsi sekä silmä että mieli =). Kuviakin räpsin, vaikka laatu onkin kehno, kun päätähdet ehtivät livahtaa aika hienosti aina kuvista pois. Ne lisään tänne, kunhan saan purettua tietokoneelle.
Vihdoinkin vähän kuvia. Vapaana liikkumisen riemua ja lopuksi seisomakuva Lorusta.





Agiliitoa
Viikonloppuna sitten treenattiin Onnin kanssa agilityä. Ilmoitin sen hyppykisaan ensi lauantaille, mutta saapa nähdä mitä siitä tulee... Meillä on ollut vähän taukoa, ja eniten se näkyy minun ohjauksessani. Sekoilen ihan täysillä. Ja silloinhan koira menee vähän sinne päin, jos ei sitten jo karkaa radalta kaikkia ihania tuoksuja nuuhkimaan. Apua! Hävettää jo etukäteen, mitä kisasta oikein tulee.
Jotain positiivista sitten. Keinua olen treenannut niin, että pidän Onnin edelleen hihnassa ja kehun sitten ihan tajuttomasti sitä. Keinu onkin edistynyt ja Onnin radalta karkailut suuntautui eilen muun muassa keinulle - siitä on siis tulossa niin kiva juttu, että haluttaa lähteä ihan omin päin kokeilemaan. Karkailut pitäisi saada kuriin ja minut keskittymään niin, että en ihan sekoa askelissa ja ohjaamisessa. Tekemistä riittää.
|
0 kommenttia
|


