Pieniä riiviöitä!
Nukkuvista ja syövistä pötkylöistä on kasvanut riiviöpentuja! Jokaisella on hienot, pienet ja tuliterät hampaat, ja tottahan toki niitä pitää kokeilla joka paikkaan. Sisarukset yleensä ovat tähän tosi hyviä koekaniineja. Välillä kuuluu kiljahduksia, kun joku nappaa toista liian lujaa. (Täytyy tunnustaa, että yleensä se joku on Pablo...)
Äänirepertuaari on melkoinen: vinkuminen, kiljuminen, pörinä, purina ja haukunta ovat vain muutamia esimerkkejä. Lisäksi pennut vaanivat toisiaan, juoksevat ja hyppelevät, repivät toisiaan korvista, niskasta, hännästä... Nostin pentuaitaukseen vielä paketissa olevan lack-hyllyn, jonka päälle ne kiipeilevät. Elli retuutti (siis "tappoi") tänään ensimmäisinä pennuista lelun =).
Tosca on innostunut jopa leikkimään pentujen kanssa, mutta vähän täytyy sivusta seurata, jotta se ei leiki liian rajusti. Onni pakittaa pentuja karkuun - ne ovat vähintään epäilyttäviä olentoja sen mielestä. Helmi taas ei viitsi leikkiä, mitä sitä turhaa, kun on hoitotäti Tosca jo sitä varten! Kelpaa sitä mamman sitten makoilla rauhassa.
Pennut leikkivät kukkulan kuningasta.
Ellillä on mietintätuokio.
Samoin Justuksella.
Tätä mieltä me ollaan siitä, että ovi on kiinni!
Kyllä se mamman maito on parasta!
Ei me oikeasti syödä tätä mössöä - kunhan vähän tassutellaan sen päällä.
Lautanen onkin tosi hyvä kulkureitti!
Tosca leikkii Pablon kanssa.
Tintti-riiviö puree sormia.
Viljo-riiviö puree aitausta.
Ja Pablo-riiviö puri kaikkia muita - ja pääsi isojen puolelle rauhoittumaan...
Ja näin suloisia on koko porukka kun ne ovat unten mailla =)
|
7 kommenttia
|