Blenjoy - iloiset cavalierit

Sain ylipuhuttua Kirsin ilmoittamaan Vimman agin alkeiskurssille. Sitä odotelessa ollaan otettu nyt muutaman kerran pikku-Vimmuska mukaan hallilla tutustumaan vähän agin saloihin. Ilmeisesti ollaan vain kovin myöhässä, kun monet 11 kuukauden ikäiset osaa jo ties mitä ja meillä tutustutaan vasta esteisiin ;-). Toisaalta Onni pääsi harkkaamaan esteitä lähes puolitoistavuotiaana, joten siihen nähden Vimma on ihan etuajassa.

Kontakteihin tutustuminen jätetään kurssille, jotta ei laiteta pienen koiran päätä sekaisin, mikäli vetäjällä on omat niksinsä siihen. Putki suorana ja mutkalla, pussi, este, rengas ja keinu on ollut nyt tutustuttavana. Keinuun sain hyvän mielikuvaharkan Minnan koirakoulussa, jossa nameja ripotellaan keinulle pituudellaan ja puolen välin jälkeen ihan kunnon kasa (siinä kohti missä koiran paino alkaa kääntää keinua). Keinulle tulee positiivinen mielikuva - sitten saa vain olla tarkkana, että koira ei karkaa sinne... Hallilla on uusi keinu, joka ei edes rämähdä pahasti, joten sillä on ihan hyvä harjoitella.

Vimmalla on tapana kulkea näyttelyhihnassa ihan pää maassa ja ryhti kadoksissa. Samaten seisoessa se suorastaan könöttää. Kirsi on nyt kokeillut saada ryhtiä neitiin naksuttimen avulla. Harkat on aika alkuvaiheessa, mutta minusta ne näyttävät jo tuottavan vähän tulosta. Ohessa Vimmasta kuva tasan 11 kuukauden ikäisenä. Kirsin varjo tulee päälle, mutta jospa se koirakin silti näkyy jonkin verran.

Hallilla tosin huomasin yhdessä välissä, että neitihän seisoo niin kauniisti ja ryhdikkäästi täydellisessä kontaktissa Kirsiin! Täytyi heti napata kuva - nyt on löytynyt salainen ase, jonka avulla sitten pärjää kehässäkin ;-)

Nakin voima on aivan mahtava, se on todettu ennenkin... Vimma ei välittänyt yhtään vaikka minä pyörin ympärillä kameran kanssa. Hänellä oli tärkeämpää tekemistä!

Vimma kasvaa -kategoria on pysynyt aika tyhjänä. Syynä ei ole se, etteikö pentua ole kuvattu - vaan kuvaamisen hankaluus. Äkkiäkös sitä nappaa kuvan seisovasta koirasta. Turha luulo! Kuvaaminen on yritystä, hikeä, yritystä, tuskanhikeä, yritystä, yritystä, luovuttaminen. Tässä todistusaineistoa viime kuukausien varrelta.

Ensin Vimma pisti kaikin keinoin vastaan. Sen jälkeen se heittäytyi  niin rennoksi, että jalat eivät kantaneet, vaan saan kannatella sitä. Pentu näyttää katkeavan keskeltä...

Pää venyyyy

Osaa se pakittaakin!

Ja venyyyyääää

Tooosiiii piiitkäääää

Ehkä se poseeraa paremmin ulkona...? Tai sitten ei.

Ehkä se oppii poseeraamaan kun vähän kasvaa? Ei kauhean paha, vaikka vähän näyttää siltä kun Vimma kuristuisi...

Oho.

Hmmm.. Taidan ottaa siitä kuvia sitten joskus. Vaikka vuoden päästä. Ja sitten joskus, kun olen saanut sen y-h-d-e-n hyvän kuvan, säilytän sen aina ja ikuisesti Vimman sivulla =))))

..ja pistit paikat aivan sekaisin. Pieneen koiraan on tupattu melkoinen määrä energiaa! Ja kylläpä neiti onkin luonteikas ja itsepäinen - toisaalta aivan hurmaava pakkaus, mutta kun se on eri mieltä, niin kyllä koetellaan kärsivällisyyttä.

Yritimme ottaa siitä seisomakuvaa. Aika kauan. Vimma teki kaikkensa sabotoidakseen yritykset - ja hyvin onnistuikin. Taisi vähän tuskanhikikin valua. Onneksi yksi jonkinlainen saatiin ja sitten montakymmentä epäonnistunutta. Voi olla vähän tekemistä tämän neidin kanssa, kun harjoitellaan näyttelyihin =).

Siis ei näin...

vaan näin =) (oli siis paikallaan suurinpiirtein nanosekunnin)

Leikkasin myös kynnet ja Vimman piti pyristellä ja volista. Yhtään se ei kuitenkaan muistellut pahalla kynsien leikkausta kun se oli ohi, vaan heti oli iloisena touhottamassa. Kyllä on melkoinen pakkaus tämä meidän Vimma! Nimi taisi olla enne ;-)