Helmi on pieni päivänsäde. Koira joka on luonteikas, rohkea, reipas, oman arvonsa tunteva, hupaisa, lempeä, lehtihullu, Suuri Metsästäjä. Rakas. Muistuttaa jotenkin vanhaa cavalieriani Chammaa, ja nykyään olen sitä välillä vahingossa kutsunutkin Chammaksi.

Helmi on ihastuttava persoona. Helpoin tuntemani koira, vaikka pitääkin itseään perheen kuningattarena. Laittaa Onnin ja Toscan tarvittaessa ojennukseen, vaikka sitten myös putsaa molempien silmät murinoista huolimatta. Ja mammaakin täytyy pitää silmällä: perässä pitää kulkea joka paikkaan, koska Helmi tietää asiat parhaiten. Vessanpyttyynkin voi vaikka hukkua, jos ovi on kiinni.

Sohvan nojalta Helmi tähystää valtakuntaansa. Eihän Helmiä voi kuin rakastaa.