Siskolleni on kotiutunut pieni ragdoll-pentu Rommi, jonka elämään voi tutustua sivuilla www.rommi.vuodatus.net. Tänään vein Helmin kyläilemään Kikin ja Rommin luo. Helmi on juuri sopiva tämmöiseen tarkoitukseen, koska se on hyvin ystävällinen ja rauhallinen luonteeltaan eikä hätkähdä pienistä. Tosin astutuksen jälkeen se on ollut muulle porukalle aika tiukkis, mutta ehkäpä tiineys pistää pinnan kireäksi... toivotaan näin.

Rommi on kotiutunut viimeisen viikon aikana mainiosti ja tuli ovelle vastaan, kun rimputin ovikelloa. Kirsi katsoi parhaammaksi kuitenkin napata typykän syliin, kun tulimme sisälle. Helmin huomatessaan alkoikin kuulua murinaa ja sähinää. Mutta sen sijaan, että kisu olisi lamaantunut, se olikin hyvin itsevarma ja käveli Helmiä kohti. Meidän lauman kuningatar alistuikin sitten 13 vkon ikäiselle kissanpennulle, joka murisi ja yritti esittää mahdollisimman suurta...

Olimme kylässä puolitoista tuntia ja kissaa kiinnosti Helmi kovasti. Sen piti seurata aina samaan paikkaan, missä Hemuli oli ja yhdessä vaiheessa se yritti jopa leikkiä Helmin hännällä. Hemulin ilmeet olivat paljonpuhuvat, kun se ei oikein ymmärtänyt Rommia ja sen eleitä. Helmi oli kuitenkin juuri sellainen kuin olin arvellutkin eli mahdottoman hyvä tällaisessa totutusvaiheessa. Se ei hätkähtänyt Rommin touhuja, murinoita tai muuta, vaan oli hyvin rauhallinen eikä liikkunut äkkinäisesti.

Viikonloppuna otamme uusiksi. Kun Rommi alkaa tottua Helmiin, voi seuraavassa vaiheessa ottaa mukaan Toscan, joka on melkoinen pieni vintiö. Viimeisenä mukaan saa tulla Onni, koska se raasu pelkää kissoja. Onni juoksisi varmaan Rommia karkuun, jos se esittäisi sille samat temput kuin Helmille.

"Miau! Minä olen Rommi - sataprosenttinen kissa ja minulla on hienot kynnet!"