Ajattelin kirjoittaa vähän yhteenvetoa viime vuodesta, joka oli monella tapaa koirarintamalla mullistava ja muistoihin jäävä. Alkuvuonna parivaljakko Onni ja Helmi sai uuden pikkuisen ilopillerin laumaan. Tätä asiaa piti niiden hieman sulatella, mutta ajan myötä Toscasta ja Onnista ja Helmistä on tullut tiivis kolmikko. Ruby-tytön saaminen oli haave - kiitos kovasti Jonnalle, että se toteutui. Muistan oikein hyvin ihanan puhelun, jonka sain Jonnalta marraskuussa 2006: "Onneksi olkoon! Teille on tänään syntynyt tyttö!"

Tosca sai tulla ihan ilman mitään suorituspaineita, kun Onnille olin kasannut agility-toiveita ja Helmille näyttelypuolen. Neiti on saanutkin suhteellisen vapaan kasvatuksen, ja nyt olen sitä yrittänyt vähän paikkailla =). Helmi taas ei ole antanut vapaata kasvatusta, joten ei meillä ihan "pellossa" ole eletty tämän pikku-rubynkaan kanssa.

Uusi perheenjäsen, vaikkakin ulkojäsen, on Elmo, joka saapui nelisen viikkoa Toscan tulon jälkeen. Kiitos Kirstille, että annoit Elmon "jemmasta" meidän perheeseen. Elmo on kietonut cavaliereiden pariin pikkusiskoni lisäksi myös isäni, joka vannoutuneesta saksanpaimenkoiramiehestä käänsi kelkkansa spanieleiden pariin aivan totaalisesti =).

Näyttelypuolella vuosi 2007 oli myös antoisa. Helmin kanssa kuljin ahkerasti erityisesti kesällä ja Helmi saikin kahden sertin lisäksi useamman varasertin. Helmin jalanjäljille kulki pikku-Elmo jo syksyllä 2007, kun sekin sai kaksi sertiä kolmesta virallisesta näyttelystä, johon ehti osallistua junioriluokassa. Tosca aloitti myös näyttelyt hienosti luokkavoittojen kera. Tämä kaikki oli paljon enemmän kuin mitä olin uskaltanut edes toivoa.

Agility on vuonna 2007 ollut erityisesti Onnin harrastus vaikka tytötkin pääsivät sitä harjoittelemaan hieman syksyllä. Onni starttasi ensimmäisessä virallisessa kisassa helmikuussa, josta se sai heti nollatuloksen hyppyradalta. Tämän jälkeen tulokset ovat olleet kehnompia, lähinnä johtuen omasta laiskuudestani. Koirassa olisi kyllä kapasiteettia. Ongelmakohdaksi on muodostunut erityisesti keinu, joka saatiin jo toimivaksi kesällä, mutta on jälleen aiheuttanut harmaita hiuksia. Hieno edistyminen tapahtui loppuvuodesta pujottelussa, kun saimme Mikko Aaltosen pujottelukurssilla vinkkejä sen opetteluun.

Lisäksi viime vuonna syntyi ensimmäinen Blenjoy-pentue, Helmin pennut, kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Pentujen alulle saattamisesta iso kiitos Kirstille, jolta olen saanut monia hyviä  neuvoja: tukea urospohdintaan, vinkkejä astutuskuvioihin, synnytykseenkin - soitin tosiaan yöllä Kirstille =). On mukava, että on kokeneita kasvattajia, joilta voi välillä kysyä neuvoa eikä kaikkea ajatustyötä tarvitse tehdä alusta asti. Jatkossakin saatan soittaa Mäntsälän suuntaan, jos jokin mietityttää.

Syksy kuluikin sitten pentujen kasvua seuratessa ja kahdeksan viikon iässä ensimmäiset olivat valmiita valloittamaan oman perheensä ja maailman. Muutaman kilometrin päähän siskolleni jäi sijoitukseen pikkuinen Vimma, joka siis kasvatti omalta osaltaan cavalier-määrää ja lisäsi toisenkin siskoni rodun pariin. Aika hyvin tämä harrastus on siis perheessä tarttunut! Helmin pennuista Pablo puolestaan muutti Elmon pikkuveljeksi, joten viime vuonna meidän perhe lisääntyi neljällä cavalla.

Kaiken kaikkiaan viime vuosi oli monella tapaa mielenkiintoinen ja kasvattava. Muutoksia ja iloisia asioita koirarintamalla oli paljon enemmän kuin mitä olisin alkuvuonna uskonut. Jännityksellä jään odottamaan mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Joitakin suunnitelmia on - jää nähtäväksi toteutuvatko =)