"Minä olen nyt sitä mieltä, että on mun ruoka-aika. Eikö tässä talossa saa ruokaa? En viittis koko iltaa päivystää tässä." (Edellisestä ruoasta kulunut kolme tuntia, ruoka-aikaan oikeasti vielä puolitoista tuntia...)

"Se mun ruoka on täällä ja mulla on nälkä. Viitsisitkö avata?"

"Mulla on oikeasti nälkä! Avaa ovi!"

"Mä avaan sitten itse." - raapii hillittömästi

"Miksei se aukea?!" - hirveää rynkytystä

"Ymmärsihän se vihdoin antaa mulle ruokaa. Ei pieni pentu pärjää jos ei saa kunnon annoksia ja riittävän usein.  Kyllä syöminen on ihanaa..."

P.S. Lida on kyllä aivan äitinsä tytär - Helmin tärkeysjärjestyksessä ruoka on ehdoton ykkönen eikä sitä horjuta mitään...