Harrastettiin vaihteeksi extreme-matkailua, kun käytiin näyttelyreissulla Norjan Harstadissa. Herätys yöllä parin tunnin pyörimisen jälkeen kello kolmelta ja auton rattiin. Tässä vaiheessa tuntui taas siltä, että on noita järkevämpiäkin harrastuksia olemassa. Tiet oli hyvät ja kuivat, kunnes tultiin Norjan rajalle, jossa ilma muuttui lumisateeksi. Säävaihtelut oli Norjan puolella tosi nopeat, välillä kurkisti aurinko ja hetken päästä taas pyrytti.

Pääsimme perille Harstadiin hyvissä ajoin, mutta näyttelypaikalle ei meinattu autolla päästäkään, kun auto hyytyi jyrkkään mäkeen - liukasteltiin takaisin ja yritettiin useammasta paikasta samoin tuloksin. Onneksi löytyi sitten aurattu ja vähemmän jyrkkä tie paikalle ja päästiin hallin viereen, vaikka välillä alkoi olla jo epätoivoinen olo.

Näyttelypaikalla saatiin sitten odotella ihan rauhassa, kun kehä oli vähän myöhässä ja minä olin katsonut aikataulun väärin. Halli oli melko kylmä, joten vinkkinä muille, että kannattaa ottaa lämmintä mukaan niin on vähän mukavampi odotella.

Elmo Elmeri odottelee omaa vuoroa kehän laidalla :)

Ja Tossukkakin katseli välillä pöydältä näyttelyvilinää.

Odotellessa alkoi jännittää melkoisesti, sillä tuomari oli tarkka ja tiukka eikä esimerkiksi kääpiövillakoirista yksikään saanut ck:ta, mikä tarvitaan, jotta voi saada sertin. Keskikokoisissa villakoirissa sen sai yksi. Cavalier-uroksista ck:n sai kolme, avoimista yksi ruby-uros, rakas kilpakumppani Bondi ja Elmo. Loppuskabassa tuomari valitsi Elmerin parhaaksi urokseksi, joten tuloksena siis serti, cacib ja Norjan muotovalio.

Nartuissa ck:n sai sitten jo useampi koira. Tosca oli valionartuissa norjalaisen bt-nartun kanssa, tuomari kehui molempia, mutta sijoitti Tossun ykköseksi. PN-kehässä tuomari sijoitti Toscan kärkeen ja siinä vaiheessa polvet alkoivat melkein tutista, kun se tarkoitti sitä, että kotiin voisi saada toisenkin Norjan valion. Ja niinhän siinä kävi, että Tossu-mussu oli pn1 ja sai myös sertin ja cacibin :)

Rop-kehässä mentiin perätysten Marjutin kanssa ja Elmo peittosi taas Toscan niin kuin ennenkin. Onnea Marjut :)

Tuomarina oli norjalainen Bente Tallaksen Bjerkaas, joka kertoi lopuksi kasvattaneensa cavaliereita aiemmin.

Oltiin jo lähdössä kotiin, mutta kuulimme, että cacibin voi menettää, jos ei jää ryhmiin, joten päivä piteni sitten muutamalla tunnilla. En tiedä, olisiko niin sitten lopulta voinut käydä, mutta vara ei venettä kaada. Käytiin kävelemässä kierros ryhmässä ja sitten pitkälle kotimatkalle.

Elmeri odottaa ryhmäkehää

Vähän Harstadin maisemia. Hienot ja jylhät, joskin liukkaalla kelillä autolle vähän hankalat :)

Välietapille päästiin puolen yön aikaan, takana tuhat kilometriä ja melkein pari vuorokautta valveilla. Onneksi ei tarvinnut ajaa yksin. Kiitokset isälle, hyvälle kuskille!