Käytiin viiden koiran voimin Hyvinkäällä club showssa. Mukana olivat Helmin ja Toscan lisäksi Elmo sekä Helmin pennut Vimma ja Pablo, jolle tämä oli ihan ensimmäinen näyttely. Onhan viiden koiran näyttelyttämisessä kyllä työtä. Kehiä oli kolme ja parhaimmillaan minun olisi pitänyt olla niissä kaikissa - yhtä aikaa. Mahdoton yhtälö, joten Marjut sai esittää oman pentunsa lisäksi Vimmankin.

Helmihän on selkeästi minun koira eikä yleensä ole lahjottavissa esiintymään muiden kanssa. Sitä ei kiinnosta edes herkut jos muut yrittävät saada sen yhteistyöhön. Näyttää siltä, että Helmin pennut Pablo ja Vimma ovat samanalaisia. Vimma päätti, että hän ei halua liikkua Marjutin kanssa eikä edes nami kelvannut. Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Sen sijaan se oli etsinyt minua. Minä olen Vimman kanssa niin tuttu, että se menee helposti - olin Marjutillekin kehunut, että Vimma on tosi helppo...! Nyt täytyy peruuttaa nuo puheet. Vimma on helppo sille, jonka se tuntee omaksi ihmisekseen. Tästä huolimatta Vimma sai kp:n ja kivan arvostelun, johon olen tosi tyytyväinen.

Pablo taas kulki kehässä ihan hyvin, vaikka edellisenä iltana oli juntturoinut tuon tuosta. Maalaispoika on saanut vapaan kasvatuksen, joten sitä pyöritettiin uudestaan ja uudestaan parkkikselle, kunnes herralle kävi selväksi, että juntturointi ei auta vaan matka jatkuu. Pöydällä poitsua ei ole paljoa käytetty, ja se kyllä sitten näkyikin. Tässä vaiheessa Pablo on takakorkea ja antaa matalan vaikutelman. Saa nähdä, miten aika sitten sitä muuttaa. Pablon arvostelu oli myös ihan ok ja kyllä maalaiskoirallekin tekee hyvää nähdä vähän maailmaa ja noin iso joukko muita koiria kerralla.

Pablo-poika Oulussa, matkan alkuvaiheessa kävelyharjoitusten lomassa.

Pablo on harrastanut viime aikoina Elmon korvien parturointia. Tähän täytyy nyt joku keino keksi, ettei käy niin, että Elmo on kohta korvaton koira. Elmohan on superihana viedä kehiin kun herra esiintyy koko ajan häntä heiluen. Se oli ihan oma ihana itsensä eilenkin. Elmon päivä meni myös hienosti kun tuloksena oli nuorten luokassa ERI2.

Helmi odottelee oman kehän alkua.

Helmi ja Tosca saivat molemmat omissa luokissaan ERIn. Helmi oli hurjan isossa avointen narttujen luokassa, jossa koiria oli päälle 40! Helmi pärjäsi tosi hienosti, ei sijoittunut, mutta kulki vielä kuuden sakissa mukana. Tosca sen sijaan järjesti jymy-yllärin: voitti nuoret nartut ja oli lopullisissa tuloksissa pn2 ja serti! Pikku-ruby siis onnistui yllättämään taas, kun olin arvellut etukäteen luokkasijoituksen mahdolliseksi. Jokainen näyttely on kuitenkin omansa ja tuomarit ovat uudet.

Päivä venyi sitten tosi pitkään, kun Elmo ja Tosca kävivät paras pää -kisassa pyörähtämässä ja Tosca vielä isänsä jälkeläisluokassa. Kotimatkalle päästiin kuuden maissa ja Ouluun kotiuduttiin 1.40 yöllä. Matka tuntui tosi pitkältä, mutta näyttely oli kyllä reissun arvoinen. Hieno juhlanäyttely, jossa järjestelyt olivat oikein toimivat ja tila mukavan kokoinen näinkin isolle joukolle.

Tosca ja makealta maistuva serti.