Olipa jälleen mielenkiintoinen päivä! Nyt on pää täynnä taas uusia ideoita ja yritän kirjoittaa niitä ylös ennen kuin ne katoaa. Ihan ensimmäiseksi juttu, jonka varmaan unohdin laittaa eilen muistiin: koulutuksen ideana on saada koira esittämään parastaan. Lähtökohta treenille on perusfilosofialtaan eri kuin ajatus siitä, että itse osaisi esittää koiran mahdollisimman hyvin. Kaikki harjoitukset pyrkivät siis siihen, että koira antaa parastaan. Alkuvaiheessa ei kuitenkaan keskitytä siihen, onko jalat juuri oikealla paikalla vaan tehdään harjoituksia, joissa saadaan draivia ja oikeaa fiilistä ja napataan halutut asiat vahvistettavaksi.

Tänään mukaan tuli pöytätreeni. Aivan ensimmäinen perusasia on, että pitää olla kotona oikea näyttelypöytä. Ruokapöytä tai muu sellainen ei käy, vaan kun harjoitellaan ja luodaan mielikuvia, pitää pöydän olla sellainen kuin mikä se on näyttelyissäkin. Niinpä siis pöytäostoksille jos sellainen puuttuu :)

Gerard kertoi pöytätreenin alkavan siitä, että koiralle näytetään namia ja se asetetaan pöydälle. Tämä toistetaan useamman kerran, jotta koiralle tulee varma tieto siitä, että nami on pöydällä ja odotukset oikein nousee sitä kohtaan, että se pääsee namiin käsiksi. Sitten koira nostetaan pöydälle, se alkaa syödä namia, silitetään sitä pari kertaa ja nostetaan alas pöydältä. Lattialla lähdetään juoksemaan ja irrotellaan hetki, minkä jälkeen aloitetaan sama alusta. Tätä tehdään useamman kerran päivässä pieniä hetkiä ja jatketaan suurinpiirtein viikko ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Juhuu! Näin sitä irrotellaan kun on nostettu koira pois pöydältä :)

Vaiheessa kaksi voidaan jälleen käyttää lihapullaa ja heittää sitä koiran nenän edessä, napata oikea hetki ja antaa maistaa lihapullaa. Pöydällä ei olla edelleenkään kauaa eikä koiraa siirrellä. Siihen vaiheeseen voidaan mennä kun koira on täysin rento ja sinut pöydän kanssa. Vaihetta kaksi jatketaan samoin viikko, minkä jälkeen koiraa aletaan liikuttaa pöydällä lihapullan avulla niin että se liikkuu täyden ympyrän pöydällä (viikko tätä!) pieniä hetkiä kerrallaan, mutta päivittäin. Tämän harjoituksen tarkoituksena on, että koira alkaa hahmottaa pöydän rajat. Ja vasta vaiheessa neljä aletaan koiraa muotoilla pöydällä. Tämä tehdään pienin liikkein, joilla koira saadaan itse siirtämään etu- ja takajalkoja taemmas, edemmäs ja vähän sivulle ja lähemmäs. Tarkoitus on opettaa koira tekemään yhteistyötä.

 Tässä koiralle opetetaan pöydän rajoja viemällä lihapullaa tasaisesti sen nenän edessä. Käännös alkaa...

...ja käännös jatkuu...

..kokonaisen ympyrän

Koiraa opetetaan liikkumaan hieman pöydällä. Pieni liike ulospäin ja koiran siirtää etujalkojaan hieman kauemmas.

Ja koiraa muotoillaan loppuvaiheessa. Hieman jalkoja kohdilleen.

Ja häntäkin ylös.

Koiran totuttaminen pöytää tehdään vaiheittain sen vuoksi, että koira saa pöydästä hyvän fiiliksen ja haluaa sinne. Onhan se kuitenkin neljä kertaa korkeammalla kuin koira. Jos itsekin joutuisi neljä kertaa oman pituuttaa ylemmäs pienelle pöydälle seisomaan, vaatisi se hieman totuttelua, että siellä oikeasti rentoutuisi ;). Ja koska näyttelyyn halutaan itsensä esittävä koira, pitää sille luoda hyviä mielikuvia ja halua tehdä juttuja - on se sitten liikkuminen, oikean asennon hakeminen tai vaikka pöydälle haluaminen.

Ja sitten pöydältä takaisin lattialle. Eilen aloiteltu maassa koiran peruuttaminen ja ihmisen seuraaminen eteenpäin liittyy olennaisesti vapaasti esitettävien koirien koulutukseen. Tarkoitus on opettaa koira seuraamaan ihmisen liikkeitä ja pysähtymään oikean välimatkan päähän seisomaan. Palkintomerkkiä käytettiin heti kun koira pysähtyi seisomaan  ja annettiin nami. Alkuvaiheessa ei seisoteta pitkään ja odoteta sen vuoksi useampaa sekuntia vaan tarkoitus on merkata nopeasti haettu seisomisasento. Kun se onnistuu, voidaan jatkaa sitten ajan lisäämiseen.

Harjoittelimmekin tänään nopeaa pysähdystä, pöytää ja eilen aloiteltuja juttuja jatkettiin eteenpäin. Ja cavalierillehan ei sitten palkintoa tipu jos häntä ei heilu... mutta alussa ei voi vaatia pitkiä aikoja vaan pitää muistaa stimuloida koiraa, mikä tapahtuu mm. lihapallon heittelyllä - koiran mielestä on tosi makeaa jos se tippuu maahan, koska silloin se saa aina syödä koko lihapallon. Näin koiran odotukset nousee ja se on kiinnostuneempi. Lisäksi käytetään ääntä stimuloimaan koiran fiilistä ja tietysti annettaan breikkejä ja leikitään aina välillä.

Ja cavalierin kanssa on paljon tilanteita, joissa häntä heiluu luontaisesti ja koira on onnellinen. Nämä tilanteet kannattaa hyödyntää. Esim. kun tulee kotiin, on vastassa iloinen jengi - niinpä lihapulla kehiin ja otetaan ilo hyötykäyttöön. Hampaat irvessä ei häntää saada heilumaan ja kaikissa Gerardin treeneissä onkin ryppyotsaisuus kaukana, koska koiraa ei pakoteta mihinkään vaan koiran tarjoamia asioita vahvistetaan.

Loppupäivästä otimme yhteisharjoituksena kehään tulon, ensimmäisen vaikutelman tekemisen ja liikkeestä nopeasti seisahtumisen. Ja täytyy sanoa, että Lida toimi kyllä oikein mainiosti. Vaikka päivä oli varmasti pitkä ja se on vasta  yhdeksän kuukautta, mutta kyllä se onkin nyt aika sipissä. Normaalistihan koiran kanssa ei kerrallaan näin kauaa harkkailla, maksimiaika on pari minuuttia kerrallaan ja tauko, mutta ajatuksena on kuitenkin tehdä monta pientä treeniä päivän aikana.