Minulla on koko ajan ollut haaveena jättää Helmin tyttö kotiin kasvamaan. Kun niitä syntyi kolmisen kappaletta Tukholman tuliaisina, tuli polte pentuun liian suureksi, vaikka ajankohta ei ollutkaan paras mahdollinen. Pitkällisen pähkäilyn jälkeen kotiin jäi siis reipas tyttölapsi Lida. Tosin kissanpennut on Lidasta vähän epäilyttäviä, vaikka ison koiran ärähdys ei sitä säikäytäkään. Lidan mielestä siis cavalierit näyttävät olevan niitä kavereita ja kissat hieman epäilyttäviä.

Kolmikon tarkastelu oli haastavaa ja Lida erottui joukosta alusta lähtien sen suhteen, että onnistui aina pissaamaan takajalkansa. Pesin niitä päivittäin useampaan otteeseen ja kun hetken päästä vilkaisin pentulaatikkoon, oli jalat taas pissassa...! Alkuviikkoina Lidalla siis värjäytyi takatassut keltaisiksi ja sille ehdotettiinkin nimeksi "Pisulia" =)

Lida on oikein hyväsyömäinen mikä nirson Toscan jälkeen tuntuu tosi mukavalta. Toivottavasti ruokahalu säilyy senkin jälkeen kun sisarukset lähtevät lähiaikoina omiin koteihinsa. Tällä hetkellä Lidan päivät sujuvat vielä sisarusten kanssa leikkiessä (=tapellessa), nukkuessa ja syödessä. Sisaruksia jää Ouluun, joten toivottavasti saadaan jatkossa pentutreffeja kasaan, koska kaikkein hauskin leikkikaveri on kuitenkin omaa kokoluokkaa oleva toinen cavalier.

Tässä Lida-pisulin poseeraus huimassa kahdeksan viikon iässä.

Pikku-Lida